Median arvostus on huipussaan

Jukka Holmberg
Suomalaiset arvostavat luotettavan ja laadukkaan kotimaisen mediatarjonnan korkealle. Median arvostus on lähes yhtä vahvaa kaikissa ikäluokissa, kirjoittaa Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg.

Medialiiton IRO Research Oy:ltä tilaama tutkimus kertoo, että 86 prosenttia suomalaisista arvostaa kotimaisten mediayritysten tuottamia sisältöjä paljon tai erittäin paljon. Osuus on yhtä suuri kuin edellisessä mittauksessa syksyllä 2018.

Kotimaisia mediasisältöjä erittäin paljon arvostavien osuus on kasvanut vuodessa peräti yhdeksän prosenttiyksikköä ja on nyt 33 prosenttia vastaajista. Siten median arvostus on nyt korkeimmillaan vuonna 2014 alkaneessa tutkimuksessa.

Käytännössä kaikki suomalaiset (94 %) pitävät tärkeänä sitä, että Suomessa säilyy vahva ja monipuolinen, suomalaisia sisältöjä tuottava mediatarjonta. Erittäin tärkeänä asiaa pitävien osuus on noussut vuodessa neljä prosenttiyksikköä 58 prosenttiin.

Yhdeksän kymmenestä vastaajasta (88 %) on sitä mieltä, että kotimaisen mediatarjonnan vähenemisestä olisi yhteiskunnalle negatiivisia tai erittäin negatiivisia vaikutuksia. Alle 24-vuotiaista tätä mieltä on 83 prosenttia, missä on kuuden prosenttiyksikön kasvu vuodesta 2018.

Kotimaisen median merkitys demokratian ja sivistyksen tukijalkana ymmärretään hyvin laajasti. Sen tarve on kirkastunut valheellisten viestien ja disinformaation levitessä netissä ja sosiaalisissa verkostopalveluissa.

Median kaikkein tärkein arvo, luotettavuus, on noussut uuteen arvoonsa. Se myös kyseenalaistetaan aiempaa helpommin, ja sen eteen on tehtävä yhä enemmän työtä.

Ammattimaisen median ja journalismin olennainen ero verrattuna sosiaaliseen mediaan ja mihin tahansa verkkojulkaisuihin on vastuullisuus. Päätoimittajavastuun alaiset mediat kantavat vastuun jokaisesta sanasta ja kuvasta, mainonta mukaan lukien.

Oikeat mediat ovat sitoutuneet Journalistin ohjeisiin ja alan itsesääntelyyn Julkisen sanan neuvoston kautta. Ne pyrkivät journalismissaan totuuteen, tarkistavat faktat ja korjaavat virheensä.

Näistä toimintaperiaatteista ja eettisistä harkinnoista on nykyisin kerrottava aktiivisesti yleisölle, jotta luottamus säilyy.

Kuluttajat odottavat läpinäkyvyyttä myös kohdentamiselta. He haluavat tietää, millä perusteilla he saavat juuri tietynlaista sisältöä ja mainontaa.

Medialiiton ja IRO Researchin tutkimuksen mukaan 77 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä, että Googlen ja Facebookin kaltaiset teknologiayhtiöt kertovat avoimesti algoritmeistaan, joiden avulla sisältöjä ja mainontaa kohdennetaan. Joka toinen suomalainen pitää tätä erittäin tärkeänä.

Nuorista 90 prosenttia pitää kohdentamista koskevan tiedon avointa jakamista tärkeänä ja 57 prosenttia erittäin tärkeänä.

Suomalaiset mediat ovat jo tarttuneet toiveeseen. Julkisen sanan neuvosto julkisti viime syksynä Euroopan ensimmäisen algoritmien journalistista käyttöä koskevan lausuman. Sen mukaan yleisön tulisi tietää, jos sisältö on personoitua tai se on olennaisilta osin tuotettu ja julkaistu automaattisesti.

Avoimuus ja luotettavuus kulkevat käsi kädessä.

Jukka Holmberg
toimitusjohtaja, Medialiitto
liittojohtaja, Sanomalehtien Liitto
hallituksen puheenjohtaja, JSN:n kannatusyhdistys

www.medialiitto.fi
www.sanomalehdet.fi
www.jsn.fi