Tehdään oma podcast! Mitä se vaatii?

Podcastit Pyykkö Kahila Takaniemi
Miten markkinoija voi hyödyntää podcasteja? Mitä podcastin tekeminen vaatii? Suplan Annika Takaniemi antaa vinkkejä podcastin tekemiseen. Kasper Kahila ja Katja Pyykkö puolestaan kertovat, miten markkinoija pääsee helpoiten mukaan podcastien maailmaan.

”Karkeasti podcastit voi jakaa kolmeen eri kategoriaan: yksinpuheluihin, keskusteluihin ja kuunnelmallisiin podcasteihin. Ylivoimaisesti yleisin ja kilpailluin muoto on keskustelu”, Suplan tuottaja Annika Takaniemi kertoo.

Kuunnelmallisten podcastien sisältö on tarinamaista, käsikirjoitettua, draamallisista ja äänimaisemoitua.

”Kuunnelmalliset podit ovat olleet maailmalla tosi suosittuja. Suomessa näitä ei ole juurikaan tehty, koska niiden tekemiseen menee paljon aikaa ja siksi myös rahaa. Jos idea ja toteutus ovat timanttisia, kuunnelmallisessa podcastissa on hyvä mahdollisuus erottua”, Annika Takaniemi vinkkaa.

Onpa podcast millainen tahansa, se aloittaa aina nollayleisöllä. Haasteena on aina saada kuulija löytämään podcast, saada hänet kiinnostumaan siitä niin paljon, että hän haluaa painaa playta, saada hänet kuuntelemaan jakso loppuun ja saada hänet palaamaan saman ohjelman pariin toistamiseen.

”Podcast pitää tehdä aina halutun kuuntelijakunnan ehdoilla. Kuuntelija ei joudu vahingossa podcastien ääreen, vaan valitsee aktiivisesti mitä haluaa kuunnella, joten sisällön pitää olla aidosti kiinnostavaa ja podcastin pariin kannattaa ohjata mainonnalla”, Annika Takaniemi neuvoo.   

Annika Takaniemen vinkit keskusteleviin ja yksinpuhuttaviin podcasteihin:

1. Valitse podcastin aihe tiedon ja intohimon mukaan.

Äänestä kuuluu, onko tekijä kiinnostunut aiheesta.

2. Valitse näkökulma ja kohderyhmä.

Yleisöä ei voi pakottaa kuuntelemaan podcastia. Podi on vähän kuin kirja, joko siihen tarttuu tai sitten ei. Tutkimusten mukaan podcastilta toivotaan eniten viihtymistä ja seuraavaksi oppimista.

3. Valitse vetävä nimi ja visuaalinen ilme.

Nimi ja kuva ovat ensimmäiset asiat, jotka kuuntelija kohtaa Suplassa tai somessa. Niiden merkitystä ei kannata väheksyä. Australialaisen ABC:n mukaan 73 % kuulijoista valitsee podcastin kuvaustekstin perusteella. 

4. Sisällön pitää olla aitoa, mutta silti valmisteltua.

Hyvissä sisällöissä on yleensä säröjä ja erilaisia tunnetiloja. Hyvä valmistelu tekee spontaaniuden mahdolliseksi. Spontaanius taas on aitoutta.

5. Muista äänenlaatu.

Teknisesti huonolaatuista sisältöä ei pysty kukaan kuuntelemaan pitkään, vaikka sisältö olisi miten timanttia!

6. Anna sisällön määrittää kesto.

Käyttäjätilastojen mukaan parhaiten toimivat noin 15−20-minuuttiset jaksot. Sisältö on kingi. Kun asiat on käsitelty, on syytä lopettaa.

7. Julkaise säännöllisesti.

Podcastit ovat radion lailla tapamedia: kun uusi jakso ilmestyy, sitä kuunnellaan parin päivän verran innoissaan ja sitten kuuntelu vähentyy. Kunnes tulee uusi jakso. Jokainen uusi jakso aktivoi kuuntelua myös vanhojen jaksojen parissa.

Kaupallisia jaksoja voidaan julkaista myös ”kaikki ulos kerralla” -periaatteella. Jaksot löytyvät heti Suplasta, mutta niihin ohjataan median kautta sovitun mukaisesti.

8. Markkinoi ylpeydellä.

Podcastit lähtevät nollayleisöstä. Edes 300 000 tube-seuraajaa ei takaa sitä, että podcast saa hulluna kuuntelua. Mitä enemmän väkeä ohjelman puffaamiseen saa, sitä parempi. Kaupallisissa sarjoissa ostetun median rooli on olennainen. Esimerkiksi natiivimainonta tukee hyvin audiota.

9. Ota yleisö mukaan.

Jos vain mahdollista, aktivoi yleisöä. Tällöin podcastia kuitenkin pitää tehdä pidempään, jotta yleisön reaktioita, kysymyksiä ja palautteita voi huomioida myös sisällössä.

Sanomalla tuotettuja kaupallisia podcasteja ovat muun muassa Möllerin Ratkojat Moisio&Moisala - Aivojen vuoro, Arlan Luonto+:n Jone Nikula ja Miehen malli sekä Maaseutuviraston RuokaTutka – Kattilallinen faktaa lasten ruokailusta. Näihin voi tutustua Suplassa.  

Kiinnostuitko podcasteista?

Sanoman Radio & Events Business Manager Kasper Kahila ja luova strategi Katja Pyykkö kertovat, miten markkinoija pääsee helpoiten mukaan podcastien maailmaan.  

Markkinoija voi hyödyntää podcasteja kolmella tavalla: niihin on mahdollista ostaa ohjelman alussa kuultavaa preroll-mainontaa, jo olemassa olevien podcast-sarjojen ohjelmasisältöihin voi kiinnittyä, tai asiakkaalle voidaan tuottaa kokonaan oma podcast-sarja.

”Podcasteja kannattaa käyttää esimerkiksi ihan perinteisen radiokampanjan yhteydessä. Podcastien kuuntelu on keskittynyttä ja niiden sisältöjä kuunnellaan käytännössä aina kuulokkeilla, joten mainos saa korkean huomioarvon”, Kasper Kahila vinkkaa.

Suplasta kuunnellaan vain itse valittua sisältöä. Oman podcast-sarjan, eli audionatiivin, vahvuus on siinä, että kuluttajat ovat jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita teemasta ja aiheesta.

Jotta kuulijat löytäisivät podcastin, kannattaa muistaa riittävät ohjaukset markkinoinnin avulla.

”Preroll-mainonta Suplassa toimii tehokkaana ohjaajana omaan podcast-sarjaan. Laajempaa yleisöä tavoitetaan esimerkiksi radion katkopromootioiden ja Sanoman verkoston digimainonnan avulla. Valmiista podcast-materiaalista on myös helppo tuottaa natiiviartikkeleita”, Kasper Kahila kertoo.     

Digimainonnan kohdennuksissa voidaan hyödyntää asiakkaan omaa ja Sanoman dataa, jotta potentiaalisin kohderyhmä saadaan ohjattua heitä kiinnostavan podcastin pariin. Ohjauksen lisäksi kampanjaan voi sisällyttää myös taktisen mainonnan elementtejä. Sisältöihin voi ohjata pitkän ajan kuluessa, sillä asiakkaiden omat podcastit on kuultavissa Suplassa vuoden ajan.  

Sanoma auttaa tarvittaessa oman podcast-sarjan tuotannossa alusta loppuun.

”Sparraamme sarjan sisällön suunnittelussa ja teemojen valinnassa. Kauttamme järjestyvät myös podcastin juontajat, mahdolliset asiantuntijat ja vieraat”, Katja Pyykkö kertoo.

”Löydämme podcastille oikean yleisön ja pystymme ohjaamaan kuulijat siihen tehokkaasti medioidemme avulla. Podcastit ovat vielä alihyödynnetty markkinoinnin keino, joten erottautumiseen on erinomaiset mahdollisuudet. Podcast on ainutlaatuinen tapa saada kuluttaja viettämään brändin parissa runsaasti aikaa”, Katja Pyykkö summaa.       

Kuva: Katja Pyykkö, Kasper Kahila ja Annika Takaniemi

Katso myös: 

Äänibrändäyksen ABC >

Radiomainonnan guru Ralph Van Dijk: Get radical! >